Viime viikon lauantaina päästiin Ritan kanssa kokeilemaan agilityn alkeita. Salon koirahallilla oli aglityyn tutustumispäivä ja sinnehän me tietty heti ilmoittauduttiin. Nämä yksittäiset koulutuspäivät on siitä kivoja että ne on yleensä aina viikonloppuisin, jopa meikäläinen pääsee niihin, eikä tarvitse sitoutua moneksi kuukaudeksi käymään kerran viikossa jossain tiettyyn kellonaikaan. Pikku lapsen äitinä on aina välillä vähän hankalaa päästä säännöllisesti viikottain treenaamaan ja varsinkin jos ei ihan naapurissa kurssi ole.

Mutta itse agilityyn. Harjoiteltiin ensin putkeen menoa. Minä menin namien kanssa putken toiseen päähän ja kouluttaja piti Ritaa hihnassa putken toisessa päässä. Eli koiralle ei nakeltu mitään nameja putkeen ettei opi jumittamaan/haistelemaan putkessa, koira ei pääse tekemään värää ratkaisua vaan saa namit kun menee putkeen ja tulee ulos toisesta päästä. Rita älysi tosi nopeasti putkeen menon ja alkoi hyvin nopeasti sujahtaa putkeen samantien kun kouluttaja vei sen putken suulle. Seuraavaksi siirryttiin siihen että minä itse vien Ritan putkelle ja kun koira menee putkeen niin liikun mukana ja palkkaan koiran putken toisessa päässä.

Seuraavaksi harjoitettiin "hyppy"esteiden alkeita (esteen korkeus sen 15 cm). Minä menin esteen päätyyn kyykkyyn ja laitoin namikäden esteen toiselle puolelle estekannattimen kohdalle. Kouluttaja pitää taas Ritaa ja päästää koiran vasta kun se tajuaa mennä esteen yli tavoittelmaan namia. Tämä toistetaan muutaman kerran ja kun Rita hoksaa idean niin otetaan hihna pois ja tehdään vielä muutamia kertoja ilman hihnaa tätä harjoitusta. Sitten alan palkaamaan niin että heitän namin hieman kauemmas heti kun koira hyppää esteen yli, jotta koiran liike alkaa suuntautua esteeltä eteenpäin eikä aina tavoittele kädestä makupalaa. Sitten tehtiinkin jo niin että aloin kävelemään aina esteen ohi niin että kädellä ohjasin koiran esteelle ja palkkasin nakkaamalla namin kun koira ylitti esteen. Tätä tehtiin eri suunnista esteitä ja niin että koira oli välillä mun oikealla ja välillä vasemmalla puolella. Ettei koira opi siihen että aina kuuluu olla esim. ohjaajan vasemmalla puolella.

Kouluttajan tyyli oli tosi looginen ja järkevä siinä mielessä että alkuopetuksessa koiralle ei anneta väärän tekemisen vaihtoehtoa ja asiat tehtiin hihnassa niin kauan että koira varmasti tajusi idean. Tykkäsin itsekin tosi paljon koulutuksesta ja tuli hyviä vinkkejä agilityn aloittamiseen. Tosi näppärästi Rita oppi että mikä toiminto tarkoittaa palkkion saamista ja vaikutti kyllä siltä että agility vois olla ihan sopiva laji Ritalle. Pitää nyt vaan katsoa että milloin keretään johonkin ryhmään harrastamaan, mutta en aio ottaa sen kummempaa stressiä asiasta. Eiköhän tässä ole vielä monenmonta vuotta aikaa kokeilla vaikka 20 eri lajia!

Ainiin, ja meille tuli nyt taas parin vuoden jälkeen kanejakin muutama. Koirat niitä käyny aina välillä verkon takaa ihmettelemässä. Remu lähinnä hullunkiilto silmissä ja täristen... Rita ihan vaan ihmettelemässä uteliaasti :P Remuhan on aiemmin kyllä tottunut kaneihin, mutta nyt parin kanittoman vuoden jälkeen on muutaman kerran päässyt pölläyttämään jänistä metsässä, niin nyt näköjään katsellaan kaneja ihan uusin silmin....